Ajoradalla pyöräilystä

Kaupunkifillarin juttu pyöräteiden kunnossapidosta herätti keskustelua myös ajoradalla ajosta.

Aamulehden verkkokeskusteluissa suurin taisto käydään jalkakäytäviä ajavista pyöräilijöistä. Kesäaikaan tosin jalkakäytäväksi väitetään myös yhdistettyä jalankulku- ja pyörätietä, mutta varsinaisilla jalkakäytävillä pyöräily on aito ongelma.

Jalkakäytävät on tarkoitettu jalankululle. Polkupyöräilijä ei ole jalankulkija vaan ajoneuvon kuljettaja. Pyöräilijän ja jalankulkijan nopeusero etenkin keskustassa on suurempi kuin rajoituksen mukaan ajavan auton ja pyöräilijän nopeusero. Näiden seikkojen vuoksi jalkakäytävällä ei pidä ajaa missään olosuhteissa. Taluttaa saa. Nopeuserosta voi tehdä myös sen johtopäätöksen, että etenkin keskustassa, missä ”kevyttä liikennettä” on paljon, yhdistetty jalankulku- ja pyörätie on liikenteen sujuvuuden kannalta haitallinen ratkaisu. Erotettu pyörätie tai pyöräkaista palvelee kaikkia paremmin. Siellä, missä pyörätietä tai -kaistaa ei ole, on ajettava ajoradalla.

Monet kokevat ajoradalla ajamisen epämiellyttäväksi autoilijoiden käytöksen tai talvisin kelin vuoksi. Oman kokemukseni mukaan ajokeli on nastarenkailla ajaen parempi kovalla ja tasaisella ajoradalla kuin usein luokattoman huonosti auratulla pyörätiellä. Liian lähellä ajavat, vaarallisesti ohittavat ja tööttäilevät autoilijat ovat rasittavia, mutta tälle kiusanteolle ei saa antaa periksi. Jos pyöräilet ajoradalla paikassa, jossa ei muuta laillista väylää ole, olet ajoradalla oikeassa paikassa. Autoilijalla ei ole päälleajo-oikeutta eikä edes oikeutta kiusata pyöräilijää. Autoilijoiden on opittava tämä.

Autoilijoiden asennemuutosta ei sovi odottaa tapahtuvaksi heti. Tässä meillä 20-40-vuotiailla hyväuntoisilla miespyöräilijöillä (lainaus Kaupunkifillarin kommentista) on mahdollisuus olla esikuvia. Tutkimusten (esim. http://www.science.unsw.edu.au/news/a-virtuous-cycle-safety-in-numbers-for-riders-says-research/) mukaan pyöräilyn lisääntyessä pyöräilyonnettomuudet vähenevät. Rohkenen väittää, että ajoratapyöräilyn lisääntyessä ja autoilijoiden tottuessa siihen, arempien pyöräilijöiden turvallisuudentunne ajoradalla ajoon kohenee, ryhmä ryhmältä.

Turvallisuudentunne tosin voi pettää. Ajoradasta rakenteellisesti erotettu pyörätie saattaa olla hyvinkin vaarallinen (http://www.bikexprt.com/research/pasanen/helsinki.htm). Ajoradalla kulkevaa ajoneuvoa osataan väistää sääntöjen mukaan, mutta muusta liikenteestä erillään kulkeva pyöräilijä jää huomioimatta asenteen, ajattelemattomuuden tai näkemäesteiden vuoksi.

Opetelkaa ajamaan ajoradalla siellä, missä pyörätietä ei ole. Se on nopeampaa, mukavampaa, ja sitä paitsi oikein.

10.2.2010. Lisäsin toiseksi viimeiseen kappaleeseen linkin lähteeseen.

Aihe(et): pompo.fi Avainsanat: , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Kommentointi on suljettu.